Finaalin kuvasatoa

Kukkaistyttö-finaali oli lauantaina. Kirkkain kruunu (tai tässä tapauksessa seppele) meni tytölle nro 2, eli Ullalle. Onnea siis hänelle! Sain kuitenkin palautetta, että olin finalisteista kaikkein valovoimaisin ja karismaattisin. Asemaani tosin huononsi vajavainen pituuteni ja se, etten ole paljasjalkainen tamperelainen. (Seuraava video todistaa sen, etten vain tuntenut oloani kääpiöksi, vaan myös näytin siltä;D)

Lyhyet kastuu sateessa myöhemmin, lälläspöö!

Mä sidoin tällaisen kimpun^^

Nämä eivät siis olleet varsinaisesta finaalista, vaan sitä edeltävältä viikolta puutarhamessuilta.

Mutta sitten itse finaalikuviin. Ensiksi meillä oli arkiasukierros ja sen jälkeen esittelimme juhla-asuja. Ja vaatteitahan emme saaneet itse valita. Jos joku muuten ihmettelee miksi näytän suorastaan turpiinsaaneelta, niin syy on siinä, että meidät meikattiin mun mittapuulla voimakkaasti (mulla on yleensä korkeintaan vaan jotain ripsaria, mutta meille laitettiin rajaukset ja luomiväriäkin). Tosin meikkaajan mukaan kyseessä oli luonnollinen meikki...

Laastari jalassa catwalkilla [x]

Mekko oli kiva, mutta vähän liian suuri vyötäröltä :/

"Tällä kertaa ei tullut mantelia, mutta jotain muuta hyvää on tulossa. Tiedän, koska olen pohojalainen noita." Mummo finaalin jälkeen :DDDD

Ja vaarin kommentti: "Sun olis pitänyt käydä plastiikkakirurgilla laittamassa lisäpituutta itseesi, niin olis ollut päivänselvä voitto!" :DDDDD

Mutta olen joka tapauksessa iloinen Ullan puolesta, ja hän tulee varmasti hoitamaan Kukkaistytön tehtävät loistavasti! Mun täytyy nyt vaan alkaa kehitellä ensi kesälle jotain muuta jännää. Eniten kaipaan teatteria ja näyttelemistä, mutta tuskimpa enää ensi kesäksi pääsee tekemään yhtään mitään.:/ Mutta täälläkin tiedoksi, että jos joku tarvitsee johonkin näyttelijää, niin minä olen innokas, innokkaampi ja innokkain!

Ja loppuun pienet angstit: Miksi Blogger on tyhmä ja poistelee itsestään mun postauksia?!?! :( Mun edellinen päivityskin on hävinnyt kuin tuhka tuuleen!
Ja aiaiai. On se mukavaa, kun sellainen yli 100 kg random känniääliöäijä kaatui viime yönä päälleni ollessani töissä. :_; Ja ei voinut edes pyytää anteeksi! Auts, kipeä mustelma muistona.

Mutta nyt taidan mennä saunaan ja mietiskelemään. Mukavaa alkuviikkoa kaikille!^^

Kukkaistyttö-finaali

Olen siis päätynyt Kukkaistyttö-finaaliin. Olen jo parina aikaisempana vuotena harkinnut hakemista mukaan, mutta sitten se on aina vaan jotenkin jäänyt.

Selviydyin kuvien ja hakemusten perusteella tehdystä alkukarsinnasta semifinaaliin. Siellä sitten totesin tason olevan niin kova, ettei mulla ole mitään mahdollisuutta finaaliin. Olin suihkunraikkaana ja miltei kokonaan ilman meikkiä (argh, pitäisi mennä meikkiostoksille, en omista tällä hetkellä edes ripsiväriä!), eli aika mahdoton tapaus.

 Kun tuomaristo kertoi finalistien nimet, niin kummasti minutkin mainittiin - kaikesta huolimatta. :) Välittömästi tämän jälkeen menimmekin ottamaan kuvat ja esittelyvideot.

Jos siis haluatte auttaa ja äänestää mua, niin pitäkää mielessä tyttö nro 3 ja Maria Keskinen. ;) I'd be thankful!

Moron lukijoiden suosikki äänestetään tuolla: http://moro.aamulehti.fi/2012/04/04/kuka-heista-on-suosikkisi-katso-kukkaistytto-ehdokkaiden-esittelyvideo-ja-aanesta/  ja Anttilan asiakkaiden suosikki Anttilassa. Äänestysaikaa on 21.4 klo 10 asti.

Takatalvi ja kissasynttärit

Hei vaan kaikki!

Jos joku ei tajunnut, edellinen päivitykseni oli aprillipila. Naamakirjassa jotkut olivat kuulemma ottaneet koijaukseni todesta - että saas nähdä kuinka pitkään kuljen patrioottinen persu-leima otsassa. ;) Mutta joskus näinkin päin, normaalisti olen saanut arvostelua vain liiasta suvaitsevaisuudesta. Hehheh.

Ankara takatalvi on ollut ainakin mulle melkoinen shokki, koska kevät on kesän ohella absoluuttinen lempivuodenaikani. Onhan talvessakin hyvät puolensa, mutta niisk, ei enää huhtikuussa saa olla näin kylmä! Viime viikolla iloitsin jo suuresti lämpimistä keleistä, ja kävin täydentämässä kevätkenkävarastoani uusilla ballerinoilla, jotka oli pakko saada sitten heti käyttöön.

H&M

Perjantaipäivä olikin täysin kelvollinen kulkea ilman sukkia ballerinoissa - oli kaunis kevätpäivä. Illalla menin kaverini luokse pippaloihin, joissa vierähtikin sitten aamuun asti. YHDESSÄ YÖSSÄ OLI TULLUT TÄYSI TALVI. Minulla ei ollut lähtiessä takkia eikä sukkia, ja jalassa olivat pelkästään nuo pitsiset ballerinat. Oli kyllä mielenkiintoinen kotimatka, tassut eivät tykänneet lainkaan hyvää. ;_;

Lauantaina isovanhempieni luona juhlittiin kisuni pyöreitä vuosia. Oli runsaasti hyvää ruokaa ja menoa niin neli- kuin kaksijalkaistenkin makuun - tosin itse päivänsankaria harmitti hieman kissa- ja koiravieras.

Rankan huiskepäivän viettänyt päivänsankari

Syntymähumala on Rönköillä... Rönköillä on syntymähumala... Mulla on edustusmummo!

So my weekend was anything but boring.


Lopuksi vielä: olen totaalisen koukussa Sara La Fountainin Passion for Food -kirjaan. Olen kokeillut kyseisestä kirjasta jo useita reseptejä. Tänään väsäilin Hennalle ja mulle tällaiset minttupirtelöt:

Aika huono kuvanlaatu, mutta ei voi mitään!

Tämä riittää tältä erää - muistakaa vilkaista AL:n Moro-liite ja pitäkää nro 3 mielessä! ;)

Liityin Perussuomalaisiin

Upea päivä takana! Päätin liittyä Perussuomalaisten nuorisojärjestöön. Tämä on pitkäaikaisen harkintani päätös - pohdin tosin myös Vapauspuoluetta varteenotettavana vaihtoehtona, mutta päädyin kuitenkin PeSu-nuoriin parempien vaikutusmahdollisuuksien vuoksi. Olen ylpeä siitä, että saan olla yksi harvoista suoraselkäisistä suomalaisista!

Tavoitteenani on saada muiden suoraselkäisten persujen kanssa kitkettyä vihervasemmistolaismädätys kokonaan pois armaasta Isänmaastamme. Huolestuin Suomen tilanteesta todella, kun parisen kuukautta sitten sodomiittinen kauhistuksentekijä Pekka Haavisto pääsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle! Mutta nyt aion tehdä kaikkeni, jotta Suomen maine säilyisi kunniallisena!

Toivon, että mahdollisimman moni ihminen osoittaisi täyden tukensa minulle. Haaveenani on (jahka saan ensiksi poliittisen urani alkuun), että voisin siirtyä ainakin osittain Seppo Lehdon riveihin. Arvostan nimittäin suuresti hänen ajatuksiansa ja unelmiansa Suur-Suomesta.
.................................................................................................................................................................
..................................................................................................................................................................
..................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................
..................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................
....................................................................................................................................................................
...................................................................................................................................................................

Maistuiko? :)

Life is like a box of chocolate...

You never know what you're gonna get. Vaikka elämässä olisi välillä vaikeaa, mahtuu siihen paljon hyviäkin juttuja. Tämä päivä oli minulle oikein positiivinen kokemus. En välttämättä vielä kerro julkisesti syytä (vaikka minulla onkin lupa siihen), mutta katsokaa kaikki ensi keskiviikkona (4.4) ilmestyvän Aamulehden Moro-liite! Ja ei tarvitse tarkkaan tutkia, kansikin jo kertoo. :D

© Laura Torkkeli 2011

Tämän päivän lisäksi tämä viikko on sisältänyt mm. uusien taitojen opettelua ja hiomista. Yksi päivä olin armaan äitini opetuksessa laittamassa Jamie Oliver -ruokaa, ja hyvää tuli! Ehkä ensi kerralla uskallan kokeilla kyseistä ruokaa yksinkin, hih. Ehken mä oikeasti olekaan niin surkea kokki/leipuri, mitä olen luullut/luulen. Ja vaikka olisinkin, niin ihan sama - nautin kokkaamisesta joka tapauksessa täysin rinnoin!^^

 Lauantaina aiomme juhlia pikkuprinsessani 10-vuotissynttäreitä Ylöjärvellä "Super Sweet 10" -teemalla. :D Voi kun aika onkin kulunut nopeasti! Tuntuu melkein kuin eiliseltä, kun Minni haettiin meille vuonna 2001 - ja nyt se on jo saman ikäinen kuin minä silloin! Jos siis minun pitäisi sanoa olevani jostain asiasta ylpeä, niin se olisi se, että olen huolehtinut kissastani juuri niin kuin siitä pitääkin huolehtia. En voi sietää sellaista meininkiä, että otetaan huonolla harkinnalla "awww niin söpö" kissanpentu, ja kissan kasvettua isoksi se hylätään.

Minni auttaa pakkaamisessa pakkaamalla itsensä :D

Järjestän Minnin syndet "What I think I do" -meiningillä ;D

Paljon on siis kivoja juttuja, mutta edellisessä päivityksessä mainitsemani "hyväntekeväisyyskampanja" on kuitenkin alkanut. Hih. Että jos jaksat/haluat osallistua, arvostan sitä paljon. Se auttais mua. Tämä kevät on minulla hienojen uusien tuulien kevät, mutta silti henkisesti rankahko.

Tämä riittää tällä kertaa. Mahtavaa viikonloppua kaikille! ^o^

Cupcakes and sushi

Innostuin eilen leipomaan pitkästä aikaa cupcakeseja (=kuppikakkuja), kun oli kavereiden synttäritkin. Koristeluvaiheessa multa lähti vähän mopo käsistä - tuloksena oli, että jokainen kuppikakku oli uniikki. =D

Viikonloppuna tuli kyllä muutenkin herkuteltua (sushia <3) ja oli kivaa kun oli kivoja ihmisiä, etenkin Kata! <3

nomnomnomnomnomnomnom <3

Tästä viikosta onkin tulossa melko hektinen - mm. promo- ja pr-töihin liittyviä juttuja, paljon ihmisiä, pääsykokeisiin lukua, bändireenit, keikka bändin kanssa, tanssireenit, kissavauvani 10-v synttärit yms yms yms... Paljon siis kivojakin juttuja, mutta silti mulla olisi teille ihmiset nöyrä pyyntö: osallistukaa (jos vain haluatte/ehditte) "piristäkää Mariaa" -hyväntekeväisyyskampanjaan! <3 En kerro asiasta blogissa sen tarkemmin, mutta olisi hirmu kiva, jos laittaisitte vaikka kivaa viestiä/kommenttia/soittaisitte/näkisitte mua/whatever. Nyt minulla on nimittäin meneillään henkisesti todella rankka kevät, ja yksin tunnen olevani hyvin heikko. Ei tarvitse olla mitään ihmeellistä, pienetkin asiat auttavat ja saavat minut todella iloiseksi.

 Olen muuten ihan fiiliksissä yhdestä biisistä (Desert Song by Hillsong), jonka vedämme bändin kanssa perjantaina - sopii mun fiiliksiin tällä hetkellä kuin nenä päähän. (Hyi, inhoan tuollaisia kulahtaneita vertauksia, ja nyt sorruin itse sellaiseen!) Pystyn siis ainakin laulamaan biisiä täydestä sydämestäni.

"I will bring praise, I will bring praise, no weapon formed against me shall remain."

Mutta tällaista tällä kertaa! :)

Gaudeamus igitur!

"Tällainen pieni tyttö helposti häviää - jos tuuli tarttuu hiuksiin, voi kauas lennähtää."
 Mut hei, mä oon tavallaan jo iso tyttö. =) Yliopistohaku tehty!! Jänskää, kun ei vielä tiedä, että mikä musta tulee Isona, mutta sen näkee sitten. Tanssia, laulua, teatteria ja sirkustakin harrastaneena olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että huikein show maailmassa on elämä itse. Jepa, jepa.

Huomenna minulla onkin tiedossa englannin ylioppilaskirjoitukset. Koetan parhaani mukaan saada koroitettua viime syksyistä yo-arvosanaani, mutta saa nähdä miten tässä käy. Ehkä tämä kevät ei olisi ollut paras mahdollinen ajankohta uusimiselle, koska nyt on niin paljon kaikkea muutakin meneillään. Mutta parhaani aion yrittää! Lukemiset ovat tosin vähän jääneet... Romaaneja olen kuitenkin ahminut englanniksi yllin kyllin, joten täytyy vain luottaa omaan kielikorvaan. Huhhuh, ei ole helppoa olla ns. laudatur-perheestä!

Photo: Irina Kolomijets

Hih, viime syksynä otin viimeisiin kirjoituksiini evääksi suussa rapisevia valkosuklaatikkuja! Porkkanat olivat kiellettyä ruokaa niistä kuuluvan rouskutuksen vuoksi, mutta meteleviä pitäviä karkkeja ei oltu kielletty!

Huomenna ajattelin jättää kanssakilpailijoiden häirinnän väliin, mutta mulla oli vielä pari viikkoa sitten eeppinen suunnitelma eväiden suhteen (eväät ovat kirjoituksissa se tärkein asia, kaikki muu on vain sivuseikkaa!). Tarkoitukseni oli siis hommata evääksi kaviaaria ja skumppaa. Kyllä, haha! Tajusin kuitenkin tänään, että kirjoitukset ovat jo huomenna, ja eväät ovat hankkimatta. Huomenna taidan siis ottaa aivan tavalliset eväät, ja säästää kaviaarit jonkin muun aineen koroitukseen (niitä on tiedossa paljon). Mitä paremmat eväät, sen parempi arvosana! Näin se menee!

Photo: Irina Kolomijets

Jeps, opiskeluista tuli mieleeni, että voisin liittää tähän päivitykseen pari viimesyksyistä ja pulsuista yo-kuvaani.

Photo: Irina Kolomijets

Juhlani olivat Tykin ihanassa tiiliholviruokalassa <3

I'm a blonde, bimbo girl! :)

Mauno 3v dokaa taustalla O.O

Ei oo kaikki Väinöt Linnassa! ;D