Lukijat

perjantai 7. helmikuuta 2014

Korvapuustit

Heippa!

Ei tästä blogista oikeasti ole tullut mikään leivontablogi, vaikka jo moni peräkkäinen postaus on käsitellyt keittiöpuuhia. :) Viimeisen kuukauden aikana olen elänyt vain niin erikoista aikaa, etten ehkä juuri nyt uskalla kirjoittaa mitään kovin syvällistä... Lyhyesti, olen nyt niin totaalisen herkillä, että psyyke ei todennäköisesti kestäisi yhtäkään anonyymilta kirjoittajalta tulevaa negatiivista (henkilökohtaista) palautetta.


Leivoin maanantaina pitkästä aikaa korvapuusteja ja meidän "Suomen paras potentiaalinen BB-jengi" tykkäsi kovasti. ;) Yksinkertainen, mutta hyvä tarjottava.



KORVAPUUSTIT

½ litraa maitoa
1 pkt hiivaa
2 tl suolaa
2 dl sokeria
2 rkl kardemummaa
 n. 12 dl vehnäjauhoja
200 g voita
1 kananmuna

Täyte:
voita
sokeria
kanelia

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi.

2. Murenna hiiva kädenlämpöisen maidon sekaan. (Mikäli käytät kuivahiivaa, lisää se vasta jauhojen kanssa.)

3. Sekoita joukkoon sokeri, kardemumma ja suola.

4. Lisää jauhot vähitellen joukkoon. Käytä aluksi sekoittamiseen esimerkiksi puuhaarukkaa ja lopuksi vaivaa taikina kädellä.

5. Sulata voi ja sekoita se taikinan joukkoon.

6. Anna taikinan kohota n. 45 minuuttia.

7. Kauli taikina levyksi.

8. Voitele levy ja ripottele päälle sokeria ja kanelia.

9. Kääri rullalle ja leikkaa muutaman sentin pätkiksi.

10. Voitele pullat kananmunalla ja koristele mielesi mukaan.

11. Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Valmista!

Tällaisia tein joskus, nää oli jotenkin paljon söpömpiä, kun oli tuo pinkki koristesokeri!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Sitruunajuustokakku

Moi kaikki!

Sokeriprinsessa taas vauhdissa! Tänään leivoin Päiville synttärikakuksi hänen toivomansa sitruunajuustokakun. Illalla sitten juhlitaan. :)

Tässä teille reseptini, josta tulee suhteellisen iso kakku:

Pohja
1/2 pkt digestive-keksejä
1/2 pienestä Oivariini paketista

1. Murskaa keksit.
2. Sekoita murskatut keksit Oivariinin kanssa.
3. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle.


Täyte:
4 dl kuohukermaa
sokeria oman maun mukaan (hih, en muista paljonko laitoin)
2 prk sitruunatuorejuustoa
1 sitruuna
1 sitruunajogurtti (olisiko se ollut "Lohkeava" nimeltänsä)
5 liivatelehteä

1. Vatkaa kerma ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
2. Sekoita tuorejuusto ja jogurtti kermavaahdon joukkoon.
3. Raasta huolella pestyn sitruunan kuori ja lisää äskeisten ainesten joukkoon.
4. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi.
5. Purista sitruunamehu ja kiehauta.
6. Liota liivatelehdet kuumaan sitruunamehuun.
7. Sekoita liivate-sitruunamehuseos muihin aineksiin huolellisesti.
8. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti.
Mika Lignell Photography

Nauttikaahan kauniista pakkaspäivistä! <3

Sydämellä,
Maria

Angry Birds -kakku

11. tammikuuta vietimme ihanan kummipoikani Christianin 5-vuotissyntymäpäiviä. Leivoin hänelle syntymäpäiväkakuksi Angry Birds -täytekakun, jossa oli mango- ja vadelmatäytteet.

Pohjaksi tein tavallisen sokerikakkupohjan. Olen havainnut tämän reseptin yksinkertaiseksi ja hyväksi:

Sokerikakkupohja

Ainekset:
voita
korppujauhoja
munia
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
leivinjauhetta

En laittanut tähän mitään määriä, koska ne määräytyvät sen mukaan kuinka monen munan kakku on kyseessä. Näin ollen reseptiä on helppo soveltaa kaiken kokoisiin täytekakkuihin. Itse tein viiden munan kakkupohjan.

1. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka.

2. Ota esille kaksi saman kokoista mukia tai lasia.

3. Riko munat toiseen mukiin.

4. Laita toiseen mukiin saman verran sokeria ja kaada sokeri kulhoon.

5. Mittaa mukiin jauhoja (jälleen sama määrä kuin munia). Puolet venhäjauhoja ja puolet perunajauhoja. Lopuksi päälle 2 tl leivinjauhetta. Sekoita jauhot keskenänsä.

6. Kaada munat samaan kulhoon kuin sokeri ja vatkaa kuohkeaksi vaahdoksi.

7. Siivilöi jauhot vaahdon sekaan varovaisesti sekoittaen.

8. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa 40 minuuttia. Kumoa kakku pian uunista ottamisen jälkeen.

Yksinkertaista ja hyvää! :) Täytteet ja koristelut sitten oman maun mukaan.

Sydämellä,
Maria

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulukakku

Hei rakkaat lukijat!

Kuinka teidän joulunne ovat sujuneet? Toivottavasti hyvin. Oma jouluni on vierähtänyt ihan perheen parissa. On tullut leivottua esimerkiksi tällainen kakku:
Leivoin kakun melko lailla samalla reseptillä kuin edellisen postauksenkin luomuksen, eli kyseessä on jälleen Baileys-kakku. :) Jos tarvitsette tai haluatte johonkin tilaisuuteen tai muuten vain jotain leivonnaisia, niin let me know, teen kyllä mielelläni! :) Kuva ei oikein anna oikeutusta kakulle - haluaisin kovasti järjestelmäkameran, mutta ne ovat niin tuhottoman kalliita. Noh, ehkä jonain kauniina päivänä kykenen vielä hankkimaan sellaisen.
Lisää kuvateksti
Valorikasta joulunaikaa kaikille! <3

<3: Maria

maanantai 23. joulukuuta 2013

Baileys-kakku

Hei kaikki!

Tein lauantaina kaverini Tuomaksen 30-vuotissynttäreille pari kakkua, Baileys-kakun ja mutakakun. Erityisesti Baileys-kakku keräsi sen verran paljon positiivista kommenttia, että ajattelin jakaa täällä oman versioni kyseisestä kakusta. Määrät ovat valitettavasti vain arvioita, sillä en aivan tarkalleen muista kuinka kuinka kyseisen kakun tein.
Mau, hävettää vähän nuo rosoiset reunat. :D

Pohja:
1 pkt Minttu-Domino keksejä
1 pieni pkt Oivariinia

Täyte:
2 pkt maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
3 dl kuohukermaa
2 dl tomusokeria
4-5 liivatelehteä
Baileys-likööriä

1. Murskaa keksit ja sekoita ne Oivariinin kanssa. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle.
2. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 minuutiksi.
3. Vatkaa kerma ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sekaan tuorejuusto.
4. Kiehauta 1 dl Baileys-likööriä (tällöin siitä häviää alkoholi). Sulata liivatteet liköörin sekaan ja kaada seos koko ajan sekoittaen muiden täytteiden sekaan. Itse lisäsin maun vahvistamiseksi Baileysia vielä suht reilusti sekaan. (Huom! Tällöin kakku ei ole enää alkoholiton.)
5. Kaada täyte irtopohjavuokaan ja anna kakun hyytyä jääkaapissa muutama tunti.

By Mika Lignell Photography
Koristelut sitten oman maun mukaan. Olen löytänyt esimerkiksi Kinuskikissa-blogista todella kivoja ideoita ja ohjeita erilaisiin koristeluihin.

Satumaista jouluaattoa kaikille! <3

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Masennuksesta

Uskomatonta, että vuosi 2013 vetelee jo viimeisiään - vuoden aikana on tapahtunut paljon asioita, mutta silti viime joulukuu tuntuu kuin eiliseltä. Miten te olette ajatelleet tänä vuonna viettää joulua? Itse aion mitä luultavimmin olla aaton isäni kanssa kahdestaan hyvien ruokien äärellä. Haaveena minulla olisi mennä vapaaehtoisena lauleskelemaan joululauluja vanhainkoteihin yms paikkoihin, joissa on yksinäisiä ihmisiä - soittaja(t) vain uupuvat.:D Mutta jos joku tätä postausta lukeva innostuu ideasta, niin ota yhteyttä!

Toivottavasti blogiani lukevia ei ärsytä tai haittaa se, että liitän usein postauksiini kuvia omasta pärstästäni.(?) Tarkoitukseni ei ole olla itserakas, mutta haluan kuitenkin lisäillä postauksiini edes jonkinlaista kuvitusta, ja 99% kameran parissa viettämästäni ajasta tapahtuu sen edessä, eikä takana. Näin ollen liitän tähänkin postaukseen pari otosta marraskuun lopulla olleista satuhahmokuvauksista, kuvaajana Liisi Järveläinen. Lisää kuvia kyseisistä kuvauksista löytyy täältä: http://www.mielikuvailua.blogspot.fi/2013/11/prinsessa-ruusunen.html (Todella taitava valokuvaaja, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa hänen blogiinsa!)

Tänään ajattelin kirjoittaa lyhyesti aiheesta masennus. Voin sanoa, että mua pelottaa aika paljon, koska en muutenkaan tykkää laittaa nettiin mitään liian henkilökohtaista ja nyt asetan itseni melkoisen haavoittuvaan asemaan. Ylitän tässä nyt itseni, koska näistä kaikista asioista en ole puhunut edes kaikille läheisille ystävillenikään. Mutta nyt on vain sellainen olo, ettei ole mitään menetettävää.

Moni ei ehkä tiedä, mutta olen sairastanut vaikeaa masennusta yli vuoden. Sen lisäksi minulle on diagnosoitu sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö. Minulla on ollut todella monesti aiemminkin elämässä vaikeita aikoja johtuen ulkoisista olosuhteista, mutta kaikesta olin aina selvinnyt positiivisen asenteen avulla. Syksy 2012 kuitenkin muutti kaiken.

Vuonna 2012 oli muutenkin jo sattunut ja tapahtunut - lähdin pois avioliitosta ja uskovaisten piirissä mut tuomittiin siitä aika pahasti. Perheeni ja monet ystäväni olivat kuitenkin onneksi tukenani, joten sekään ei romuttanut minua. Ja joku avioero on kuitenkin asia, jota ei vain pysty pitämään sisällänsä, se näkyy automaattisesti muillekin ihmisille.

Sitten tuli elokuun loppu 2012. Mut yritettiin raiskata. Vaikka mitään ei loppujen lopuksi ehtinyt tapahtuakaan, niin se yö jotenkin muutti kaiken. Päätin silloin, että unohdan koko jutun, enkä kerro asiasta koskaan kenellekään. Yksi pääsyy siihen, miksi halusin olla asiasta hiljaa läheistenkin ihmisten keskuudessa oli pelko siitä, että ihmisten ensimmäinen kommentti on "ehkä sulla oli liian lyhyt hame", "älä ole niin sinisilmäinen ihmisten suhteen" tai muuta vastaavaa.

Aluksi selvisinkin ihan hyvin, mutta pikkuhiljaa syksyn 2012 aikana alkoi tuntua siltä, että oma pää on sekoamassa. Asiaa ei helpottanut se, että minulla oli muutama aivan pipipää miespuolinen ahdistelija (joista onneksi yhdestä tehtiin myöhemmin poliisi-ilmoitus).

Marraskuun lopulla 2012 mun psyyke sitten romahti ja oli vain pakko myöntää itselle, että nyt ei ole kaikki hyvin. Siitä lähtien mun elämä on ollut melkoista tuulimyllyjä vastaan taistelua, vaihtelevalla menestyksellä. Toisaalta mulla on kuitenkin todella kiitollinen olo siitä, että saan olla ihminen, joka kokee todella voimakkaita tunteita - vaikka surulliset asiat tuntuvat minussa kuin tuhansilta puukoniskuilta, niin vastapainoksi olen välillä pää aivan pilvissä hyvinkin pienistä asioista. :)

Masennus ei todellakaan näy aina päällepäin. Kerroin muutama viikko sitten yhdelle kaverilleni, että minulle on diagnosoitu vakava masennus. Kaveri ei sitten edes meinannut uskoa asiaa, sanoi vain, että "sä oot kyllä viimeisimpiä ihmisiä, joista olisin veikannut tuollaista". :D Minä myös tunnen monia mielenterveysongelmista kärsiviä, joista se ei näy ulkoisesti. Masennus ei ole synonyymi rasvaisille hiuksille ja sille, että angstaa asioista 24/7.:)

Jokapäiväiseen elämääni masennus vaikuttaa esimerkiksi siten, että tarvitsen erityisen paljon lepoa sen eri muodoissa, jotta palautuisin ärsykekuormasta. Minulle on aivan tavallista nukkua 10 tuntia yössä. Joskus joudun jäämään neljän seinän sisälle, kun oma olo on vain niin särkynyt.

Loppuun vielä sydämen pohjasta kiitos kaikille ystävilleni, jotka ovat jaksaneet pysyä rinnallani tästä kaikesta huolimatta - erityiskiitokset Annikalle, Katalle, Jennalle ja Marille. <3 Mutta myös kaikille muille.<3 Kaikkein korkein kiitos menee Jeesukselle - ilman Häntä mä en eläisi enää.

Kaikille masentuneille ja särkyneille haluan sanoa, että älkää ikinä koskaan luovuttako - jo huominen voi olla teille ihanan elämän alku.<3 Elämä on seikkailu ja elämä yllättää!

"Minulla on pieni kivi
Joka painaa rinnassa
Pimeitä päiviä on pitkä rivi
Saanko ne pois nukkua

Ja minä nuosen taas
Kanssasi katsomaan
Kun puut on jo hiirenkorvilla"


 (Johanna Kurkela - Karhuveljeni)

torstai 31. lokakuuta 2013

Miten ystävyys/rakkaus syntyy?


Tällä kertaa tämä "naiivi Disney-maailmassa elävä prinsessa" riisuu yleisön pyynnöstä vaaleanpunaiset lasinsa silmiltä ja tarkastelee rakkautta ja ystävyyttä hivenen "tieteellisemmästä" näkökulmasta. ;D Koska olen ainakin toistaiseksi sinkku, tämän postauksen kuvat koostuvat yhteiskuvista joidenkin ystävieni kanssa.<3



Mari ja mie heinäkuussa 2012 <3
"Vastakohdat täydentävät toisiansa" on kaikille tuttu sanonta, jonka sanotaan olevan avain hyviin ja toimiviin ystävyys- ja seurustelusuhteisiin. Sosiaalipsykologian valossa tämä ei kuitenkaan ainakaan täysin pidä paikkansa, sillä asenteiden, mielipiteiden ja uskomusten samankaltaisuus on oleellinen osa luomaan vetovoimaa kahden ihmisen välille. Kun olemme tekemisissä uusien ihmisten kanssa, niin heti positiivisen vuorovaikutuksen jälkeen alamme tehdä tätä sosiaalista vertailua. Tämä on hyvin olennainen osa sille, koemmeko tätä uutta ihmistä kohtaan attraktiota eli pidämmekö hänestä.


Kyllä - olen tuo tyttö punaisilla hiuksilla :D
Jotta alkaisimme tuntea attraktiota jotakuta ihmistä kohtaan, yhteisten kiinnostuksen kohteiden lisäksi tietenkin myös hyväksyminen, lämpö ja kunnioitus ovat tärkeitä asioita, sillä ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Merkittävää on myös toistuva vuorovaikutus, sillä se lisää tuttuuden tunnetta.
Fanny ja mie <3 Taiteilijaelämää

Kuten lähes kaikki tietävät omasta käytännön elämästänsäkin, usein toistuva vuorovaikutus ei
kuitenkaan aina lisää tai vahvista attraktiota - joskus se voi vain lisätä ärtymyksen tai inhon tunteita jotakuta, esimerkiksi työpaikan ärsyttävää pomoa kohtaan. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin erittäin todennäköistä, että jokin muu attraktion luomisen osalta oleellinen osa-alue (kuten esimerkiksi hyväksyminen, lämpö ja kunnioitus) puuttuu.
Rebecka ja mie <3

Ihmisen kaunis tai komea ulkonäkö lisää häneen kohdistuvaa attraktiota. Tähän, ja muihinkin vetovoimaa lisääviin asioihin liittyen täydellisyys ei kuitenkaan paranna attraktiota - ihmiset yleensä kokevat vetovoimaa sellaisia henkilöitä kohtaan, joissa on myös virheitä. Pienet virheet tekevät meistä ihmisistä inhimillisiä ja tällöin muiden on helpompi olla meidän seurassa.

Rebecka ja mie vuonna x menossa halloween-juhliin :D
Henkilöiden välinen luottamus nousee tärkeäksi asiaksi ystävyys- tai seurustelusuhteen kehittyessä: on osattava luottaa toiseen, vaikka tietääkin ottavansa riskin. On hyvin tärkeää uskoa ja luottaa siihen, että toinen osapuoli ei halua eikä aio satuttaa, vaikka hänellä ehkä olisikin mahdollisuus siihen. Esimerkiksi seurustelusuhdetta voi kuvata aitauksella, jonka portti on kuitenkin auki: toisella osapuolella on koska tahansa mahdollisuus lähteä pois sieltä. On kuitenkin vain luotettava, ettei hän hylkää ja lähde pois.

Sylikummina Jennan pojan ristiäisissä<3 Ikuinen ystävyys tuohon naiseen<3

Parisuhteen tai ystävyyden alkumetreillä erilaiset palkkiot tai palkitsevat kokemukset ovat tärkeitä, sillä ne vahvistavat tahtoa ylläpitää suhdetta. Nämä palkkiot voivat olla niin konkreettisia (esim. seurustelukumppani tarjoaa illallisen ravintolassa) tai vaikeammin määriteltäviä (esim. ystävän henkinen tuki ja kuunteleva korva). Palkkiot voivat olla erilaisia suhteen eri osapuolilla, mutta oleellista on, että osapuolet kokevat palkkiot tasapuolisiksi. Jos toinen osapuoli kokee itsensä hyväksikäytetyksi ja palkkiot epätasapuolisiksi, hän tuskin haluaa kehittää (tai edes jatkaa) ihmissuhdetta.

Edustuskuvien aatelistoa!;D Susse, mie ja Henna<3
Kun ystävyys- tai seurustelusuhde kehittyy, vaihtosuhdetta oleellisemmaksi tulee läheinen suhde toisen kanssa. Siinä vaiheessa merkittävää on huoli ja kiinnostus toisen hyvinvoinnista sekä vahva ja tiivis keskinäisriippuvuus.

Mie ja Annika<3 (meistä ei ole oikein mitään muita kuin vammailukuvia ;D)
Usein seurustelusuhteen varsinaista rakkautta edeltää rakastuminen. Rakkauden psykologiaa paljon tutkineen Robert Sternbergin mukaan rakastumisen muuttuessa rakkaudeksi tärkeää on intohimo, läheisyys ja sitoutuminen. Nämä luovat "täydellisen rakkauden".