Lukijat

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Rakkaudesta

"En olisi ikinä uskonut, että pysyt noinkin kauan sinkkuna", "Miten tuollainen tyttö voi olla vapaa?", "Miksi olet sinkku?", "Olet aivan liian nirso"... Olen saanut kuulla esimerkkien kaltaisia lausahduksia ja kysymyksiä väsyttävän paljon viimeisen vuoden aikana. Tästä inspiroituneena päätin tehdä pienen postauksen siitä, mitä ajattelen rakkaudesta.


Ensinnäkään, minulla ei ole tarvetta olla tai esittää nykyajan viileän itsevarmaa ja riippumatonta uranaista. Olen pohjaton romantikko, ja haaveilen siitä, että minulla olisi sitten isona oma perhe johon voisin panostaa täydestä sydämestä. Kyse on vain siitä, että en stressaa tai halua kiirehtiä asiassa - minulle kelpaa vain yksi ja ainoa oikea, Jumalan minulle tarkoittama kumppani. Universumin halki joku on jo tulossa minua kohti. Minun ei tarvitse siis tyytyä yhtään vähempään.


Minua inhottaa ja ällöttää nykypäivän seksikeskeinen kulttuuri, jossa yhden yön suhteet ovat sinkkujen arkipäivää ja jossa Cosmopolitan tyrkyttää "fuckbuddy"-suhteita. Jokainen saa ja jokaisen pitää tietenkin tehdä asiat juuri niin kuin parhaaksensa kokee. Mietin kuitenkin hyvin usein, että olenko todella liian romanttinen elämään tässä ajassa? Itse en nimittäin voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä muun kuin tosi rakkauden kanssa. En myöskään usko, että kukaan voi olla kokemuksen myötä (tai sen puutteesta) erityisen "hyvä" tai "huono" sängyssä - seksi on mielestäni ensisijaisesti kahden ihmisen välistä välittämistä ja osoitusta rakkaudesta.

Totuus tietenkin on, että jokainen tarvitsee ja kaipaa rakkautta. Moni kipuilee varmasti sen kanssa, että mitä jos sitä oikeaa ei löydykään, tai mitä jos se on jo mennyt ohitse. Itsellä on rauha asian kanssa, koska lähtökohtaisesti en tarvitse kumppania. Mulla on Jeesus ja Hän yksin riittää. Sitä paitsi ketään ihmistä ei voi vaatia täyttämään sitä paikkaa tai kaipuuta sydämessä, jonka vain yksin Jumala voi täyttää. Siihen ei pysty maailman ihaninkaan poika- tai tyttöystävä. Sitten joskus, kun päädyn tulevan kumppanini kanssa yhteen, suhde tulee perustumaan sydämen valinnalle eikä sille, että minulla olisi pakko olla joku. Tosi rakkaus on valtava voima ja tosi rakkaus odottaa.


Arvostan tulevaa kumppaniani niin paljon, etten tahdo säätää muiden kanssa. Jos nyt sinkkuvaiheessakin esimerkiksi suutelisin satunnaisen baarituttavuuden kanssa, kokisin pettäväni herra oikeaa. Kuulostaa radikaalilta, mutta näin minä ajattelen itseni kohdalla. En koe menettäneeni tai menettäväni mitään. Tämä on minulle valtava voimavara, koska uskon, että joskus vielä odottamiseni palkitaan moninkertaisesti.


Tämä on mielestäni yksi kauneimmista rakkauslauluista ikinä -
jokainen sana kuvastaa sitä, mitä minä ajattelen tosi rakkaudesta. "Illan harmaassa tulet vastaan pelotta" <3 Ja jos ketään ei koskaan tule, niin mitä sitten?! Aina voin ryhtyä hulluksi kissanaiseksi ja elää täysin tyydyttävän elämän! :)


 Äskeiset ajatukset ovat hyvin henkilökohtaisia ja pätevät minuun. Ketään muuta en vaadi ajattelemaan samalla tavalla, enkä tuomitse ketään. Jokaisen on löydettävä oma ainutlaatuinen polkunsa.