Lukijat

torstai 31. lokakuuta 2013

Miten ystävyys/rakkaus syntyy?


Tällä kertaa tämä "naiivi Disney-maailmassa elävä prinsessa" riisuu yleisön pyynnöstä vaaleanpunaiset lasinsa silmiltä ja tarkastelee rakkautta ja ystävyyttä hivenen "tieteellisemmästä" näkökulmasta. ;D Koska olen ainakin toistaiseksi sinkku, tämän postauksen kuvat koostuvat yhteiskuvista joidenkin ystävieni kanssa.<3



Mari ja mie heinäkuussa 2012 <3
"Vastakohdat täydentävät toisiansa" on kaikille tuttu sanonta, jonka sanotaan olevan avain hyviin ja toimiviin ystävyys- ja seurustelusuhteisiin. Sosiaalipsykologian valossa tämä ei kuitenkaan ainakaan täysin pidä paikkansa, sillä asenteiden, mielipiteiden ja uskomusten samankaltaisuus on oleellinen osa luomaan vetovoimaa kahden ihmisen välille. Kun olemme tekemisissä uusien ihmisten kanssa, niin heti positiivisen vuorovaikutuksen jälkeen alamme tehdä tätä sosiaalista vertailua. Tämä on hyvin olennainen osa sille, koemmeko tätä uutta ihmistä kohtaan attraktiota eli pidämmekö hänestä.


Kyllä - olen tuo tyttö punaisilla hiuksilla :D
Jotta alkaisimme tuntea attraktiota jotakuta ihmistä kohtaan, yhteisten kiinnostuksen kohteiden lisäksi tietenkin myös hyväksyminen, lämpö ja kunnioitus ovat tärkeitä asioita, sillä ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Merkittävää on myös toistuva vuorovaikutus, sillä se lisää tuttuuden tunnetta.
Fanny ja mie <3 Taiteilijaelämää

Kuten lähes kaikki tietävät omasta käytännön elämästänsäkin, usein toistuva vuorovaikutus ei
kuitenkaan aina lisää tai vahvista attraktiota - joskus se voi vain lisätä ärtymyksen tai inhon tunteita jotakuta, esimerkiksi työpaikan ärsyttävää pomoa kohtaan. Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin erittäin todennäköistä, että jokin muu attraktion luomisen osalta oleellinen osa-alue (kuten esimerkiksi hyväksyminen, lämpö ja kunnioitus) puuttuu.
Rebecka ja mie <3

Ihmisen kaunis tai komea ulkonäkö lisää häneen kohdistuvaa attraktiota. Tähän, ja muihinkin vetovoimaa lisääviin asioihin liittyen täydellisyys ei kuitenkaan paranna attraktiota - ihmiset yleensä kokevat vetovoimaa sellaisia henkilöitä kohtaan, joissa on myös virheitä. Pienet virheet tekevät meistä ihmisistä inhimillisiä ja tällöin muiden on helpompi olla meidän seurassa.

Rebecka ja mie vuonna x menossa halloween-juhliin :D
Henkilöiden välinen luottamus nousee tärkeäksi asiaksi ystävyys- tai seurustelusuhteen kehittyessä: on osattava luottaa toiseen, vaikka tietääkin ottavansa riskin. On hyvin tärkeää uskoa ja luottaa siihen, että toinen osapuoli ei halua eikä aio satuttaa, vaikka hänellä ehkä olisikin mahdollisuus siihen. Esimerkiksi seurustelusuhdetta voi kuvata aitauksella, jonka portti on kuitenkin auki: toisella osapuolella on koska tahansa mahdollisuus lähteä pois sieltä. On kuitenkin vain luotettava, ettei hän hylkää ja lähde pois.

Sylikummina Jennan pojan ristiäisissä<3 Ikuinen ystävyys tuohon naiseen<3

Parisuhteen tai ystävyyden alkumetreillä erilaiset palkkiot tai palkitsevat kokemukset ovat tärkeitä, sillä ne vahvistavat tahtoa ylläpitää suhdetta. Nämä palkkiot voivat olla niin konkreettisia (esim. seurustelukumppani tarjoaa illallisen ravintolassa) tai vaikeammin määriteltäviä (esim. ystävän henkinen tuki ja kuunteleva korva). Palkkiot voivat olla erilaisia suhteen eri osapuolilla, mutta oleellista on, että osapuolet kokevat palkkiot tasapuolisiksi. Jos toinen osapuoli kokee itsensä hyväksikäytetyksi ja palkkiot epätasapuolisiksi, hän tuskin haluaa kehittää (tai edes jatkaa) ihmissuhdetta.

Edustuskuvien aatelistoa!;D Susse, mie ja Henna<3
Kun ystävyys- tai seurustelusuhde kehittyy, vaihtosuhdetta oleellisemmaksi tulee läheinen suhde toisen kanssa. Siinä vaiheessa merkittävää on huoli ja kiinnostus toisen hyvinvoinnista sekä vahva ja tiivis keskinäisriippuvuus.

Mie ja Annika<3 (meistä ei ole oikein mitään muita kuin vammailukuvia ;D)
Usein seurustelusuhteen varsinaista rakkautta edeltää rakastuminen. Rakkauden psykologiaa paljon tutkineen Robert Sternbergin mukaan rakastumisen muuttuessa rakkaudeksi tärkeää on intohimo, läheisyys ja sitoutuminen. Nämä luovat "täydellisen rakkauden".

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Unelmakumppani

Hei rakkaat kanssamatkaajat!

Mitä teille kuuluu? Minulle kuuluu juuri nyt ihmeellisen hyvää - on ollut upeita seikkailuja ja olo on hyvin odottava. :) Paljon on myös ollut tuulimyllyjä vastaan taistelua, mutta positiivisiin asioihin kannattaa keskittyä ja niistä kannattaa nauttia täysillä silloin kun niitä on.
Mekko: Cybershop (http://www.cybershop.fi/)

Näin talven kynnyksellä ajattelin palata hetkeksi kesäisiin tunnelmiin ja lisätä tähän postaukseen muutaman kuvan viime kesältä, valokuvaajana pupurakas ystäväiseni Venla Maijanen. :) Tässä on linkki hänen valokuvausblogiinsa, liittykää ihmeessä lukijoiksi (tai käykää ainakin tutustumassa):http://kettuinen.blogspot.fi/

Ajattelin tänään kirjoittaa lyhyesti aiheesta, joka liittyy aiempiin postauksiini (ja johon liittyen olen saanut kysymyksiä) - millainen on unelmamieheni. :D Monet uskovaiset tytöt listaavat unelmamiehensä ominaisuudet paperille ja rukoilevat sitten säännöllisesti Jumalaa johdattamaan itsellensä tällaisen kumppanin. Ajatus on kaunis ja olen kuullut monilta, että se on toiminut. Itse en ole tehnyt tällaista, sillä minulla on tällä hetkellä elämässä niin paljon muutakin ajateltavaa, kuin seurustelukumppanin löytäminen. (Mutta tytöt kokeilkaa, kyllä Jumala vastaa rukouksiin)! Siitä huolimatta, minulla on suhteellisen selkeä visio monista unelmapoikaystävän ominaisuuksista. :)
Aloitetaan pinnallisesta puolesta, eli ulkonäöstä. Tiedän, etten ole itse kovinkaan kaunis, mutta siitä huolimatta ihailen miehissä sellaisia piirteitä, joihin minulla ei olisi ehkä "varaa". Ensinnäkin, pidän pitkistä (yli 180 cm) miehistä, vaikka itse olen melkoisen pikkuinen. Toinen heikkouteni on lihakset (erityisesti vatsalihakset), vaikka itselläni ei ole (eikä ole koskaan ollut) six-packista tietoakaan.:)

Sen sijaan sillä, että onko mies tumma vai vaalea, ei ole minulle mitään merkitystä. Toivon kuitenkin tässä (kuten monessa muussakin ulkonäköön liittyvässä asiassa) mieheltä luonnollisuutta - keinorusketus, säärien ajelu yms ovat minulle ehdoton turn-off. :)

Mutta sitten muihin ominaisuuksiin - kaikkein tärkeintä on, että mies saa minut tuntemaan oloni uniikiksi. En tule koskaan haluamaan poikaystävää, jolle kelpaa kuka vain. Tämä liittyy osaksi huonoon itsetuntooni, mutta haluaisin edes unelmadeittini tai -poikaystäväni seurassa tuntea oloni ainutlaatuiseksi. Arvostan vanhanajan herrasmiehiä, jotka omaavat hyvät käytöstavat, vievät romanttisille illallisille ravintolaan, tuovat kukkia, tempaavat minut suurenmoisiin seikkailuihin ja niin edelleen. Kaikenlainen romanttisuus on ehdotonta plussaa!

Uskon, että naiset on luotu tavoiteltaviksi. Olenkin tehnyt päätöksen, etten aio enää ikinä juosta yhdenkään miehen perässä. Jos mies haluaa minut tyttöystäväksensä, hän saa taistella sen eteen.:)

Mielestäni kaikissa parisuhteissa olisi ehdottoman tärkeää, että löytyisi joitakin yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Tämä siksi, että mielestäni yksi kestävän suhteen salaisuuksista on ystävyys, koska polttava alkuhuuma ei tule välttämättä kestämään ikuisesti - rakastuminen on tunne, mutta rakkaus on loppupeleissä valinta.

Yhteisen ajan lisäksi on kuitenkin tärkeää, että molemmilla on myös oma elämä ja omat harrastuksensa - ketään ei voi, eikä ketään saa kahlita.

Tällaista tällä kertaa.:) Millainen teidän unelmakumppaninne on?